Baccarat on pöytäpeli, jonka on saanut alkunsa Euroopassa, joidenkin lähteiden mukaan Ranskassa 1800-luvulla ja toisten mielestä se saapui Ranskaan Italiasta 1400-luvun lopulla. Oli miten oli, peliä on selvästi helpompi pelata kuin ymmärtää. Sääntöjen ei silti kannata antaa lannistaa itseään, sillä nettikasinoissa pelattaessa kasino hoitaa sääntöjen osaamisen. Pelaajan tehtäväksi jää valita kahdesta kädestä se, jonka pitäisi voittaa. Käytännössä kyse on siis pelistä, jossa mahdollisuudet valita oikea vaihtoehto ovat hyvin lähellä 50 – 50 tilannetta; täytyy toki muistaa, että tasapelejäkin tulee silloin tällöin.
Eri pelityypit
Baccaratista löytyy kolmea eri varianttia: punto banco (pohjoisamerikkalainen baccarat), baccarat chemin de fer (englanniksi myös lempinimellä chemmy) sekä baccarat banque (tai à deux tableux). Punto bancossa pelaajalla ei ole vaihtoehtoja, vaan hän pelaa jaetuilla korteilla. Baccarat chemin de fer ja baccarat banque puolestaan tarjoavat pelaajille mahdollisuuden tehdä päätöksiä pelin jatkosta. Tässä käsitellään pääasiallisesti punto bancon sääntöjä, sillä se on ehdottomasti yleisin versio Suomessa.
Perusteet
Pelissä vertaillaan kahta kättä, pelaajan ja pankin. Jokaisella kierroksella on kolme mahdollista lopputulosta: pelaaja voittaa, pankki voittaa tai tasapeli.
Kaikissa pelin muodoissa korteille on annettu pistearvo. Numerokortit 2 – 9 ovat numeronsa arvoisia, kymppi, jätkä, kuningatar ja kuningas ovat nollan arvoisia, ässät ovat ykkösiä ja jokereita ei pelissä käytetä. Käden arvo on siinä olevien korttien yhteissumman oikeanpuoleinen numero. Jos kädessä on esimerkiksi kakkonen ja kolmonen, käden arvo on viisi. Jos taas kädessä on kuutonen ja seiska, yhteistulos on 13 jolloin käden arvoksi tulee 3, oikeanpuoleisen numeron mukaisesti. Baccarat-käden suurin mahdollinen arvo on siis yhdeksän.
Punto banco
Punto banco on suuressa osassa maailmaa ehdottomasti eniten pelattu versio baccaratia, ja siitä käytetään usein pelkkää baccarat-nimitystä. Tässä versiossa kasino pelaa molemmat kädet ja pelaajien tehtäväksi jää lyödä vetoa joko punton (pelaaja) tai bancon (pankki) puolesta. Punto ja banco ovat siis vain käsien nimiä, eikä niillä ole mitään tekemistä kasinon tai pelaajan kanssa.
Punto bancossa kortit jaetaan korttikengästä, joka sisältää yleensä kuusi tai kahdeksan sekoitettua pakkaa. Erottelukortti, joka on usein keltainen muovinpala, laitetaan kenkään seitsemänneksi viimeisen kortin eteen ja sen ilmaantuminen tarkoittaa kengän viimeisen kierroksen alkua. Jokaisella kierroksella molempiin käsiin jaetaan kaksi korttia, kuvapuoli ylöspäin. Ensimmäisenä korttinsa saa punto, sitten banco; vuorot vaihtuvat joka jaossa. Krupieeri voi ilmoittaa tuloksen (esimerkiksi pelaaja viisi, pankki kolme). Jos tässä kohtaa jompaan kumpaan käteen tulee tulokseksi kahdeksan tai yhdeksän, kierros päättyy ja tulos julistetaan: joko pelaaja tai pankki voittaa, tai tulos on tasapeli.
Tähän asti säännöt ovat ymmärrettävissä ilman kovin syventäviä opintoja. Muutos asiaan tulee, kun tarkastellaan sääntöjen sitä osaa, jonka mukaan määritellään kuka ottaa lisäkortin ja kuka ei.
Jos kumpaankaan käteen ei ole tullut ensimmäisessä jaossa kahdeksaa tai yhdeksää, katsotaan ensin pelaajan ja sitten pankin seuraava siirto aiheelle omistetusta taulukosta. Pelaaja ottaa kolmannen kortin, jos hänen kädessään on 0 – 5. Jos pelaajan kädessä on kuusi tai seitsemän, lisäkortteja ei jaeta. Pankki noudattaa samaa sääntöä, jos pelaaja ei ottanut kolmatta korttia.
Sen sijaan jos pelaaja otti kolmannen kortin, pankki menettelee seuraavien sääntöjen mukaan:
- jos pelaaja sai kakkosen tai kolmosen, pankki ottaa kolmannen jos kädessä on 0 – 4 ja jää kahteen, jos 5 – 7
- jos pelaaja sai nelosen tai vitosen, pankki ottaa kolmannen jos kädessä on 0 – 5 ja jää kahteen, jos 6 -7
- jos pelaaja sai kuutosen tai seiskan, pankki ottaa kolmannen jos kädessä on 0 – 6 ja jää kahteen, jos 7
- jos pelaaja sai kasin, pankki ottaa kolmannen jos kädessä on 0 – 2 ja jää kahteen, jos 3 – 7
- jos pelaaja sai ässän, ysin, kympin tai kuvakortin, pankki ottaa kolmannen jos kädessä on 0 – 3 ja jää kahteen, jos 4 – 7.
Taulukon muistamiseksi on kehitetty erilaisia muistisääntöjä, jotka ovat vähintään yhtä monimutkaisia kuin itse taulukon ulkoa opetteleminen. Parhaiten asiat jäävät mieleen, kun lähtee pelipöydän reunalle katsomaan, miten peli etenee.
Kun peli on näiltä osin ratkennut, krupieeri julistaa voittavan käden. Hävinneiden vedot kerätään ja voitot jaetaan talon sääntöjen mukaisesti. Yleensä voittajan puolesta vetoa lyödessään saa panoksensa takaisin kaksinkertaisena, pankin puolesta vetoa lyöneille maksetaan 95% voittoa. Jos pelin tulos on tasapeli, sen puolesta vetoa lyöneet saavat rahansa kahdeksankertaisena takaisin. Pelaajan tai pankin puolesta asetetut panokset jäävät pöytään seuraavaa kierrosta varten ja kasinosta riippuen ne saattaa voida myös vetää pois pelistä.
Säännöt siis ovat suhteellisen monimutkaiset, mutta itse pelaaminen on helppoa. Laita rahasi likoon joko pelaajan tai pankin kädelle ja katso, mitä tapahtuu. Todennäköisimmin voitto tässä pelissä osuu kohdalle, jos laittaa rahansa pankille, mutta suurimman potin saa, jos pelaa tasapeliä ja voittaa.
Mitä Bond pelasi?
Baccaratin esittely ei ole täydellinen, jos ei lopuksi kerrota, että James Bondin suosikkipeli on baccaratin versioista chemin de fer. Hän pelaa baccaratia ainakin elokuvissa Casino Royale, Dr. No, Pallosalama, Hänen majesteettinsa salaisessa palvelussa, Erittäin salainen sekä Kultainen silmä. Vuoden 2006 versiossa Casino Royalesta hänet on laitettu pelaamaan Texas Hold’em pokeria, mikä on toki varteenotettava vaihtoehto sekin. Jos kuitenkin haluat pelata klassikkopeliä, joka hehkuu tyyliä ja perinteitä jo nimestään alkaen, kokeile ihmeessä baccaratia. Loppupeleissä kyse ei ole juuri sen monimutkaisemmasta asiasta, kuin valinnasta kahden vaihtoehdon välillä. Jompikumpi voittaa joka tapauksessa, jos ei tule tasapeli!